keskiviikko 13. syyskuuta 2017

Vuosi

Tänään saimme postia, joka sai muistot jylläämään mielessä. Vuosi sitten M oli esikoulu taipaleensa alussa. Niska oli ajoittain kipeänä ja kohta onkin vuosipäivä ensimmäiselle päivystysreissulle. Nyt M on aloittanut taas eskarin. Kaikki menee paljon paremmin tälläkertaa. Viimeinen asia, mitä M vuosisitten eskarissa teki oli uimakoulu, tänään oli 3. kerta uutta uimakoulua takana. 

Pitkiin aikoihin M:n tilanteesta puhuminen ei ole ollut vaikeaa, mutta nyt kyyneleet valuu tätä kirjoittaessa. Vuosikontrolliaika!! Miten muka kaikesta siitä on vuosi? 

Saimme ensimmäistä kertaa 2kpl kummiseteleitä yöpymiseen. Kiitos Kummit! Kiitos kaikki jotka tänäänkin lahjoittavat rahaa katsoessaan Elämää Lapselle-konserttia. M sai itse valita kumpaan hotelliin mennään. Erityisen jännä tästä reissusta tulee sillä vuotta nuorempi sisko lähtee mukaan. Isi ja 2v sisko jäävät kotiin. Syy siskon mukaan tuloon on se, että me juhlistetaan tervettä poikaa lähtemällä Turusta suoraan kohti Helsinkiä ja Robinin Hartwall areenan keikkaa. 

Kaksikko ei tahdo pysyä housuissaan kun pikkusiskokin näkee ekaa kertaa missä veli on seikkaillut. Hirveä lista on kerätty paikkoja jotka M haluaa siskolleen näyttää. Ja Robin. Tietenkin.

M on kuin kuka tahansa terve lapsi. Hieman toki varovainen, koska tietää itsekin ettei ihan kaikkea voi tehdä ja täytyy niskaa vielä varoa. M on niin reipas. Paino on vihdoin lähtenyt nousuun, mutta onhan tuo yhä hirmu laiha. Ruokahalut on parantuneet. Uusille kavereilleen M on kertonut sairaudestaan ja pari lasta on eskarissa tulleet kysymään minulta onko M:n niskaa liimattu. Ihan avoimesti kerrotaan kyllä miksi M:llä on arpia. 

Niskan haava näkyy kauempaakin vaaleana viivana. Ei häiritsevästi mutta selkeästi. 


Lonkan arpi on vihdoin lähtenyt vaalenemaan.
Otsan arvet on vaalentuneet paljon. Arvet olisivat hyvinkin huomaamattomat jos ei niissä olisi koloja. Hyvin näkee mitkä tulehtuivat pahiten, sillä niissä on suurimmat kolot. Hiuksia on nyt leikattu vuosi niin että päälle jää pidempi tukka, jolloin se laskeutuu otsalle. Korvien takaa arvet löytää muttei näy mihinkään. Ja niitä saa jopa etsiä kun on niin huomaamattomat. 

Taisteluarvet. Muistot. Voiton merkit! 

Nyt vain toivotaan, että saamme ensikuussa hyviä uutisia eikä ole tullut takapakkia. 




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti